Rooman keisari ja radikaali konservatiivi. Diocletianus syntyi Salonan kaupungissa Dalmatiassa 22. joulukuuta 997 auc. nimellä Gaius Valerius Diokles. Perhe oli alhaissäätyinen. Diokleen isä oli tavallinen kirjuri senaattori Annullinuksen palveluksessa. Diokles liittyi 14-vuotiaana armeijaan ja kohosi älykkyytensä vuoksi legioonalaisesta esikuntaupseeriksi. Hallinnolliset lahjat ja onnekkaat sattumat tekivät Diokleesta lopulta alisen Tonavan armeijan päällikön ja nuorimman keisari Probuksen duxeista. Sattumat olivat jatkossakin Diokleen puolella: kaikki hänen kilpailijansa kuolivat mitä erikoisimmilla mutta luonnollisilla tavoilla. Hän sai korkeimman augustuksen arvon marraskuun 20. päivänä vuonna 1036 auc.

Keisarina Diocletianus on harvasanainen ja salaileva. Hän osaa pitää mielipiteensä taitavasti omana tietonaan samalla kun urkkii selville toisten käsitykset. Hänen maineensa on tahraton ja häntä pidetään sekä harvinaisen älykkäänä että vankkumattoman oikeudenmukaisena. Ulkoisesti Diokles on hintelä, siilitukkainen ruma pikkumies, joka pitää leukansa aina siistiksi ajeltuna. Puuttuvaa karismaa ja ulkonäköä Diocletianus kompensoi pukeutumalla kultaan ja jalokiviin ja käyttämällä idän basileokselle kuuluvaa helmistä ja timateista tehtyä tiaraa. Radikaalista uudistusmielisyydestään huolimatta Diocletianus on hyvin konservatiivinen. Hän näkee perinteisessä roomalaisessa uskonnossa keisarikuntaa yhdistävän voiman.

Hänen konkubiininsa Prisca on tunnettu kristitty. Parilla on yksi yhteinen tytär, Valeria. Jonkun verran juoruilua on aiheuttanut se, ettei Diokles ole keisariksi noustuaan tehnyt Priscasta keisarinnaa, kuten yleensä tapa on ollut, vain pitää häntä yhä avovaimonaan. Priscsa on kasvattanut myös tyttärensä kristilliseen uskoon. Keisari Diocletianus on taas hylännyt edeltäjiensä jumalan Voittamattoman Auringon ja julistanut olevansa Juppiterin poika.

Diocletianuksen uskollinen luutnantti Maximianus syntyi lähellä Sirmiumin kaupunkia Illyriassa vuonna 1001 auc. Diokleen tavoin hän oli alhaista syntyperää; ammattisotilas, joka oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan Rooman armeijan kovassa koulussa. Hän on useimmissa asioissa Diokleen täydellinen vastakohta: kookas, kovaääninen, viriili mies, joka toimii ensin ja ajattelee yleensä vasta sitten. Hän on kukistanut kaksi kertaa persialaiset Mesopotamiassa ja jossain vaiheessa hän oli jopa Persian vallantavoittelija. Diocletianus adoptoi hänet veljekseen ja kanssahallitsijakseen vuonna 1037 auc. Legioonanpäällikkö Maximianuksesta tuli Aurelius Valerius Maximianus nobilissimus Caesar. Seuraavana vuonna hänet ylennettiin augustukseksi. Toinen adoptio tapahtui jumalallisella tasolla. Diocletianuksen julistauduttua Juppiterin pojaksi Maximianuksesta tuli Herculius, Herakleen poika. Juppiter on ylijumala, Herakles jumalten joukkoon korotettu sankari, Juppiterin työrukkanen. Maximianus on naimisissa syyrialaisen Eutropian kanssa, joka oli aikaisemmin persialaisten vangiksi jääneen dux Afranius Hannibalianuksen vaimo. Heillä on kaksi yhteistä lasta, Maxentius ja Fausta, sekä Eutropian Hannibalianuksen kanssa tekemä ottotytär Theodora, joka on naitettu Constantius Chlorukselle.

Sotasankari ja karriääriupseeri syntyi Epetiassa lähellä Salonan kaupunkia Dalmatian provinssissa alunperin eteläitalialaisen sotilassukuun 22. elokuuta vuonna 1000 auc. Vanhemmat ovat vielä hengissä: isä Lucius Artorius senior on Epetian kunnanvaltuutettu, äiti Papiria Celer moitteeton matroona. Artorius Pius palveli sadanpäämiehenä ensin legioonissa ja sitten ratsuväessä, keisarillisessa ratsutiedustelussa (speculatores augusti) ja Ala-Germanian rajan ylitarkastajana (comes ripenses). Keisari Probus myönsi hänelle vt. ylikomentajan vallan Britanniassa, Belgiassa ja Germaniassa vuosiksi 1033-1036 auc. (281-284 jKr.). Hän kukisti friisien ja saksien suuren hyökkäyksen Britanniaan Mons Badonicuksen taistelussa vuonna 1034. Artorius vannoi uskollisuutta keisari Carukselle, joka laajensi hänen valtaoikeuksiaan Galliaan ja Hispaniaan. Hän auttoi kukistamaan pretoriaaniprefekti Sabinus Julianuksen kapinan Italiassa, mutta tähän nopea ja nousujohteinen ura tyssäsi. Germanian rauhoittamisen jälkeen keisari Diocletianus lakkautti Artoriuksen poikkeukselliset valtaoikeudet tarpeettomina. Hän sai eläkeviran raja-alueen ylitarkastajana.

Artorius on tunnettu vanhoillisuudestaan, lahjomattomuudestaan ja kunnioituksestaan perinnäistapoja (mos maiorum) kohtaan. Hän on naimisissa entisen orjansa, Kefalonian saarelta kotoisin olevan talollisen tyttären Lydian kanssa. Artorius sai Probukselta lahjaksi Marsin miekan, Ex Caliburnin, jota pidetään yhtensä viidestä vanhojen jumalien artifakteista.

Syntyi Dardanian kaupungissa, Ylemmän Moesian provinssissa (nyk. Kosovo) 31. maaliskuuta 1003 auc. Isä Flavius Eutropius, illyrialainen aatelinen ja suurmaanomistaja, äiti Claudia Eutropia. Constantius on tehnyt pitkän uran armeijassa: ratsusotilas Aureliuksen armeijassa, keisarillisen ratsuvartion protector domestici, Probuksen kenttäarmeijan tribunus sacer comitatus, Dalmatian ja Pannonian käskynhaltija, vuodesta 1040 keisari Maximianuksen pretoriaanikaartin prefekti (praefectus praetoria Occidens).

Constantius sai lapsena filosofisen ja platonilaisen kasvatuksen, mutta aikuisiällä hänestä tuli Mithran palvoja ja omaksui suojelusjumalakseen Rooman ylijumalan Sol Invictuksen. Hänet tunnetaan kylmähermoisuudestaan ja kalpeudestaan, josta liikanimi Chlorus (khloros = kloorinvärinen). Hänen veljensä on naimisissa Artoriuksen siskon kanssa. Constantius on mennyt juuri naimisiin Maximianuksen tytärpuolen Theodoran kanssa. Hänellä on myös yhteinen lapsi edellisestä liitostaan bitynialaisen baaritytön Helenan kanssa, Constantinus.

Noin seitsemänkymmentävuotias eläkkeelle jäänyt entinen tribuuni ja gallialainen separatisti, Bondobrigan villan omistaja ja Mithran pater patrum. Aikoinaan häntä epäiltiin Postumuksen kapinan takapiruksi. Caelestinus on yksi vahvimmista vanhan uskon puolestapuhujista. Häntä on sanottu sekä Basilideen että Hermes Trismegistoksen opetuslapseksi ja aikansa suurimmaksi theurgiksi. Kertomusten mukaan hänet on vihitty kaikkiin kreikkalais-roomalaisiin mysteereihin ja barbaarien palvontamenoihin yhtä lailla.

Virallisesti Flavius Caelestinus on mithralaisuuden hengellinen pää. Hän elää Gallian huvilallaan eristyksissä muista ihmisistä. Ulkomuodoltaan Caelestinus on turpea, huonohampainen ja sokea toisesta silmästään. Luonteeltaan hän on hämäräperäinen ja teatraalinen; häntä on myös syytetty irstailusta. Mitään häntä kohtaan asetettuja syytteitä Caelestinus ei ole myöntänyt tai kieltänyt.

Ylhäistä numidialaista syntyperää oleva komentaja (praepositus) keisarillisessa kenttäarmeijassa (sacer comitatus). Hän liittyi Rooman armeijaan 15-vuotiaana molempien vanhempiensa kuoltua. Hän yleni nopeasti pretoriaanien sadanpäämieheksi, myöhemmin apujoukkojen ja ratsuväen komentajaksi. Victorinus on toiminut myös leirin prefektinä sekä useissa hallinnollisissa tehtävissä kenttäarmeijassa. Vuonna 1033 auc. hän sai tehtäväkseen johtaa 6 000 antautunutta vandaalia ja sarmaattia Britanniaan vahvistamaan saarimaakunnan puolustusta. Britanniassa hänet tunnetaan nimellä Sagramor. 1046 auc. Victorinus ylennettiin Ala-Germanian uudeksi duxiksi.

Menestyksekkään sotilasuransa lisäksi Victorinus on saavuttanut suurta menestystä naismaailmassa. Hän on muodoltaan tumma, komea, pitkänenäinen ja hänellä on huoliteltu pitkä kähärä parta. Konkubiininsa Nioben lisäksi hänellä on useita rakastajattaria ja ainakin yksi tytär. Villeimmän huhun mukaan hänellä on myös lapsi irlantilaisen prinsessan Orainglaisin kanssa. Victorinuksen molemmat veljet ovat kristittyjä piispoja Numidiassa. Hän itse on nimellisesti kristitty, mutta myös vihitty veli Mithrassa.

Rooman vaikutusvaltaisin poliitikko. Pitkän virkauransa aikana senaattori Bassus on ollut rauhantuomari, preetori, vesihuollosta vastaava kuraattori, kahdesti konsuli, keisari Probuksen lainopillinen neuvonantaja ja hovioikeuden presidentti, kaupunginprefekti, Marsin pappi (salius Palatinus), Sol Invictuksen pappi (pontifex dei solis), Afrikan prokonsuli ja senaatin puhemies. Hän nosti aikoinaan Diocletianuksen valtaan ja ajoi hänen tunnustamisensa läpi senaatissa. Nyttemmin Bassus viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviään huvilallaan Caprin saarella Napolinlahdella.

Rooman piispa Gaius syntyi Salonan kaupungissa Dalmatiassa ja on kaukaista sukua Diocletianukselle. Hän opiskeli presbyteeriksi piispa Eutychianuksen alaisuudessa ja perusti sitten veljensä Gabinuksen kanssa oman rukoushuoneensa Quirinalis-kukkulalta ostamaansa domukseen. Eutychianuksen tavoin hän kannattaa ekumeniaa ja tulee hyvin toimeen polyteistien kanssa. Diocletianus on nimittänyt hänet Rooman piispaksi edeltäjänsä kuoleman jälkeen, siinä toivossa että maltillinen sukulaismies onnistuu säilyttämään rauhan kaupungin monien kristittyjen kanssa.

Gaius on jakanut Rooman kaupunginosat eri diakoneilleen ja määrännyt, ettei ketään voi valita piispaksi, ellei häntä ole ensin vihitty kaikkiin edellisiin Kristuksen mysteereihin, eli palvellut ovenvartijana, lektorina, eksorsistina, akolyyttinä, alidiakonina, diakonina ja presbyteerinä.

Aleksandrian patriarkka, paimenten paimen, Egyptin paavi ja Afrikan hierarkki. Egyptin vaikutusvaltaisen apostolisen liikkeen kreikkalais-koptilainen johtaja ja keskeisin kristillinen vaikuttaja Rooman valtakunnassa. Opiskeli Dionysios Suuren johdolla Aleksandrian kuuluisassa katekeettakoulussa Didaskalionissa, joka on tuottanut sellaisia suuria uskonoppineita kuten Origenes, Gregorios Thaumaturgi ja apologeetta Athenagoras. Maximus on hengelliseltä vakaumukseltaan monarkisti. Hän vastustaa ehdottomasti donatisteja, tuntee suhteellisen hyvin hellenistisen filosofian vaikkei olekaan kovin omaperäinen ajattelija. Lännessä egyptiläisten allegorista kieltä ei tosin aina pidetä oikeaoppisena, kuten vaikkapa Dionysiuksen sanoja "Jeesus sikisi Isästä kuten joki virtaa lähteestä ja suuri puu kasvaa siemenestä". Ulkoisesti Maximus näyttää ja kuulostaa vanhalta huru-ukolta; hänen terveytensä on ollut jo pitkään heikko. Hänen seuraajansa Egyptin paavina on Theonas.

Berberisukuinen aleksandrialainen presbyteeri, syntynyt Libyassa 1008 auc. Areios opiskeli Antiokian eksegeettakoulussa (didaskaleion) Lukianoksen oppilaana. Aleksandriassa hänet vihki diakoniksi Meletius Lykopolislainen, Marttyyrien Kirkon perustaja. Areios osallistui 1033 auc. Roomassa pidettyyn ekumeeniseen konsiiliin kirjurin ominaisuudessa.

Areios on pitkä ja hoikka, karismaattinen ja naisten suosiossa oleva mies, jonka luja moraali, askeettinen elämäntyyli ja terävä äly tekee helposti vaikutuksen. Hänen opetuksensa ovat jo herättäneet huomiota. Areios on soveltanut aristotelista logiikkaa kristologisiin kysymyksiin ja todistanut, että jos Kristus on syntynyt Isästä, on ollut aika, jolloin Kristusta ei ole ollut. Kuuntele lisää täältä.