EXERCITUS GERMANIA SECUNDA

"Caracalla took off his Roman cloak and put on German dress, and showed himself in the silver-embroidered cape they wear. He also put on a blonde wig, neatly done in the German hairstyle. The Barbarians, delighted with this, loved him greatly." – Herodianus 4.7.3

AINEELLINEN KULTTUURI

Ruokatarvikkeiden tuottaminen on perinteisesti ollut siviilien harteilla, mutta varuskunnilla on myös omat peltonsa, joita viljelevät orjat tai palkatut päivätyöläiset, sekä omat niityt eläinten laiduntamista varten. Jos niittyjä ei ole osoitettu, armeijan hevoset laiduntavat kaupunkien yhteisniityillä siviilien suureksi harmiksi. Useimmat varuskunnat omistavat lisäksi sikaloita, kanaloita, ryytimaita ja jopa kalanviljelyaltaita.

Rauhan aikana roomalaisen sotilaan ruokavalio on ravitseva ja riittävän monipuolinen. Normaali muona-annos sisältää 3 libraa (1,4 kg) vehnäleipää tai ohrarieskaa, 2 libraa (1 kg) lihaa, lintua tai kalaa, litra halpaa viiniä ja 0,07 litraa öljyä. Osa leivästä saatetaan korvata puurolla. Muona-annoksen lisäksi päivittäiseen eineeseen kuuluu juustoja, palkokasveja, hedelmiä, pähkinöitä, kalaa, ostereita, lintuja, munia ja vihanneksia. Palanpainikkeeksi otetaan yleensä viiniä tai pohjoisessa myös olutta (cervesa).

Marssilla tavallinen muona-annos korvataan rautaisannoksella. Armeijan mustien korppujen (bucellatum) säilyvyys ja kovuus ovat suorastaan legendaarisia. Korppuja pitää liottaa vedessä tai kastikkeessa että niistä saa syömäkelpoisia. Päivittäinen lämmin ateria on spelttivehnää, juustoa ja laardia - keitettynä kaikki yhdessä ajan säästämiseksi. Marssiruokavaliota pyritään tietenkin täydentämään mahdollisuuksien mukaan mm. metsästyksellä.

COQUINARIA

Perusruoka on vedestä ja rouhituista jyvistä hauduttamalla valmistettu puuro (puls), joka syödään yleensä runsaan kastikkeen ja kypsennettyn vihannes- tai kalahöystön kera. Leipiä myydään noin kolmeakymmentä eri laatua. Yleisin ja halvin on pyöreä, tähtimäisen päälliskuvionsa vuoksi helposti murtamalla tasakokoisiin lohkoihin jaettava hiivaleipä. Yhtä yleisiä ovat vuokaleivät ja rieskat. Maukkaita ja arvostettuja leipälaatuja ovat vaalea mallaslimppu (panis Picentinus) ja oliivi- ja yrttitäytteinen aleksandrianleipä (panis Alexandrinus).

Pasteijat, piirakat ja uppopaistetut täytetyt leivät ovat suosittuja välipaloja, ja niitä myydään melkein kaikkialla. Pasteijat tehdään lihan, veren, hunajan, juuston, etikan ja mausteyrttien seoksesta, ja monille roomalaisille ne ovat suorastaan elämäntapa. Niihin voi pistää täytteeksi mitä vain: munaa, kalaa, vihanneksia, jänistä, lintua ja juustoa. Pasteijoiden sijasta voi tietenkin haukata tahkojuustoa tai halvakakkua. Leivonnaiset ovat yhtä suosittuja jälkiruokia, mutta niillä herkutellaan muissakin tilanteissa. "Köyhien ritareiden" resepti löytyy jo Apiciuksen kuuluisasta keittokirjasta. Hunajakakku (libum) on osa uskonnollisia menoja. Se tarjotaan uhrina kodin suojelusjumalille.

Ruoan kanssa juodaan tietenkin paljon viiniä. Plinius luettelee koko imperiumin alueelta 195 eri viinilaatua, joista 80 todellisia merkkiviinejä. Viinit jaotellaan neljään kategoriaan: valkoiset, keltaiset, verenpunaiset ja mustat viinit. Kaikkein parhain ja kallein laatu on Falernum, joka tulee Napolinlahden tietämiltä, aivan Campanian pohjoisosasta. Viime aikoina myös happamammat Tiburtinum, Sabinum ja Signinum ovat tulleet muotiin. Tynnyriviini tehdään säilymissyistä mahdollisimman väkeväksi, joten sitä yleensä nautitaan veden kanssa sekoitettuna. Juhlissa voidaan tietenkin sekaantua myös sekoittamattomaan tavaraan. Naiset juovat mieluiten makeaa rusinaviiniä (passum) tai hunajaviiniä (mulsum), jota käytetään myös uskonnollisissa seremonioissa. Viini ja viinietikka ovat tärkeitä kastikkeiden ainesosia.

Rahvas ei useinkaan näe lihaa ruokapöydässään kuin pyhinä, jolloin papit tarjoilevat uhrilihaa kaikille. Muuten mässäily on keskiluokan ja ylimystön ilo. Lukemattomat eri kalalajit, linnut ja muut eläimet valmistetaan yleensä keitettynä, paistettuna parilalla tai haudutettuna pataruokana runsaiden kastikkeiden kera. Roomalainen yleiskastike ja mauste jota laitetaan lähes joka ruokaan on garum, ihmeellinen kalakastike, jota on tarjolla yleensä laaja kirjo arkisesta käyttömauste-liemestä aina huippukalliseen valkeasta mureenanlihasta valmistettuun maitomaiseen lac murenaeen. Toinen ehdoton suosikki on hapanimeläkastike.

Mitä pääruokiin tulee, roomalaisessa keittiössä vain taivas on rajana. Tarjoillaan rapuja, sieniä, etanoita, lammasta, vohlaa, karitsaa, kaurista, jänistä, pähkinöillä lihotettua hunajoitua unikekoa, tai lukemattomia erilaisia maustettuja makkaroita. Sotilaiden tapana on ollut säilöä lihaa - yleensä kinkkua - leikkaamalla se paperinohuiksi siivuiksi ja kuivaamalla se auringossa tai talvisaikaan ilmavirrassa. Kukot ja hanhet ovat tavallisia vieraita ruokapöydässä. Viikunoilla lihotettu hanhenmaksa on erityisen suurta herkkua. Roomalaiset syövät myös helmikanoja, fasaaneja, rastaita ja kyyhkyjä.

PUKEUTUMINEN

UNIVORMUT

Aikaisemmin Rooman armeijan vaatetuksessa ei ole ollut yhtä tiettyä linjaa, mutta viime vuosikymmenenä läpikäyty suuri sotilaspuku-uudistus on tuonut mukanaan selkeämmät ja yhdenmukaisemmat vaatteet. Sotilas lunastaa itselleen palvelukseen astuessaan seuraavat esineet:

• Valkaistu tai värjäämätön päällystunika, koristenauhoin (clavi) ja pylpyröin (orbiculi). Joko lyhyt- tai pitkähihainen (dalmatica).
• Työpaita, värjäämätöntä pellavaa.
• Sadeviitta, hupullinen (paenula). Ruskeaa vettähylkivää huopaa.
• Talvivaippa (sagum), paksua punaista villakangasta.
• Miehistövyö, pronssiheloitettu (cingulum).
• Varsijousisolki (fibula).
• Sotilashattu (pilleus Pannonicus). Kesäisin huopaa, talvisin turkista.
• Subarmalis. Asetakki, topattua pellavaa.
• Raudoitetut sotilassaappaat, talvikäyttöön.
• Sotilassandaalit (caligae), kesäksi.
• Kaulaliina ja villasukat.
• Kenttäpullo ja keittoastiat.
• Legioonalaisen linkkuveitsi-lusikkahaarukkayhdistelmä.

SOTILASVARUSTEET

1.2.3.4.
5. 6.7.8.

Rooman armeijan käyttämät kypärätyypit
1. Niedermörmter (Imperial Italic H). Arvokas ja laadukas vanhanmallinen italialainen kypärä, joita on vielä muutamia Germanian armeijan veteraanien käytössä.
2. Ratsuväen kypärä.
3. Auxiliary E -mallin jalkaväen kypärä.
4. Sama valmistettuna orichalchumista (eräs pronssilejeerinki)
5. Kenraalien joskus paraateissa vielä käyttämä attikalaiskypärä.
6. Intercisa-tyypin jalkaväen kypärä, jota ollaan ottamassa käyttöön uusissa joukko-osastoissa.
7. Intercisa-tyypin sadapäämiehen tai option kypärä.
8. Ratsuväen paraatikypärä kasvosuojuksella

Suojukset
• Soikea keskikupurakilpi (scutum) ja nahkainen kilvensuojus
  
• Panssari (lorica). Liuskepanssari (lorica segmentata) on kadonnut muilta kuin katafrakteilta. Rengaspaidasta (lorica hamata) on sekä pitkää että lyhyttä versiota. Sotilaspoliisien, pretoriaanien ja monien erikoisjoukkojen valinta on pronssinen suomupanssari (lorica squamata)
  
  Jalkaväen aseet
• Miekka (spatha), 76 senttiä pitkä
• Lyhyt miekka (semispatha)
• Tikari (pugio)
• Työntökeihäs (hasta)
  
• Raskas panssarin- ja kilvenläpäisevä heittokeihäs (spiculum), kehittynyt pilumista
• Lyhyitä heittokeihäitä (lanceae)
• Painotettuja lyijytikkoja (plumbatae)
• Laivastomiekka (falcata), vain merijalkaväessä
  
  Ratsuväen aseet
• Miekka (spatha)
• Kevyt heittokeihäs (verrutum)
• Kahden käden keihäs (kontos)
  
  Ampuma-aseet
• Linko
• Vastakaarijousi.
• Varsijousi (arcuballista), arbalestin isoisä.
• Piiritysjousi (manuballista) eli kevyt heitin. Käytetään joko tukijalalta tai olalta, ampuu 20mm lyijyammuksia.

TALOUS

Ennen Diocletianuksen uudistuksia rahatalous oli kriisissä vuosikymmenien ajan. Denaari menetti inflaation vuoksi niin suuren osan arvostaan, että niiden lyöminen jopa lopetettiin. Nykyinen hopeaan sidottu rahajärjestelmä on perustuu laskennalliseen denaariin (denarii communes), jossa kaikki hinnat on ilmoitettu. Erillinen vaihtokurssi kertoo, montako denaaria kukin nykyään lyöty jalometallikolikko vastaa.

 

Jalometallirahat -> Denarii Communes (d)
Aureus (kulta)	600
Argenteus (hopea)	25
Nummus (orichalcum)	5
Radiate (orichalcum)	2½
Laureate (pronssi)	1

Kouluttamaton työvoima	Palkka
Fyysinen työ	15 d / vrk
Asiakaspalvelija	25 d / vrk
Maataloustyöläinen	20 d / vrk
Kalkinpolttaja	25 d / vrk
Muulinajaja	15 d / vrk
Katuhuora	20 d / asiakas
Palvelija	25 d / vrk
Koulutettu työvoima	Palkka
Parturi	2 d / asiakas
Huonekalujen tekijä	60 d / vrk
Puuseppä	32 d / vrk
Käsityöläinen, noviisi	6 600 d annum
Käsityöläinen, kisälli	10 800 d annum
Käsityöläinen, mestari	30 000 d annum
Kuriiri	4 d / maili
Muurari	50 d / vrk
Kuvataiteilija	150 d / vrk
Kankuri	175 d / kangas
Lattiantekijä tai mosaiikintekijä	60 d / vrk
Laivanveistäjä	55 d / vrk
Vaununtekijä	50 d / vrk
Maalari	70 d / vrk
Korkeasti koulutetut	Palkka
Lääkäri	60 000 d annum
Asianajaja	200 d tapauksen ottamisesta käsittelyyn 1000 d siviilikanteen tekemisestä
Kirjuri	25 d parhaasta kirjoituksesta per 100 riviä 20 d pikakirjoituksesta per 100 riviä
Sihteeri	35 d / vrk
Notaari	10 d / asiakirja
Kurtisaani	~ 48 000 d edestä lahjoja
Valtion virkamies	43 800 d annum
Alkeisopettaja	50 d / oppilas / kk + täysi ylöspito
Aritmetiikan opettaja	75 d / oppilas / kk + täysi ylöspito
Kreikan tai latinan opettaja	200 d / oppilas / kk + täysi ylöspito
Retoriikan opettaja	250 d / oppilas / kk + täysi ylöspito
Sotilasammatit	Palkka
Jalkaväen sotilas	1800 d stipendium, 600 d annona ja 30 modii vehnää (arvoltaan 3000 d), yhteensä 9000 d per annum.
Ratsuväen sotilas	13 200 d ja 7 gp hevosesta
Praetorian guardsman	19 100 d annum
Cataphractarii	21 600 d annum, sisältäen hevosen ja varusteet
- Quinquennia-lahjoitus: 2500 d viiden vuoden välein
Eläkepaketti asepalveluksen päätyttyä:
- Pedes	64 gp:n maatila
- Eques	128 gp:n maatila
Centurio	33 000 d annum
Praepositus	64 000 d annum
Primicerius	64 800 d annum
Primus pilus	108 000 d annum, 1 000 000 d eläkeraha
Tribunus militum	~ 150 000 d annum
Praefectus	~ 200 000 d annum
Dux	~ 900 000 d annum, 3 840 000 d eläkeraha
Laivan kapteeni	43 800 d annum

Sotilaan kustannuksia	Hinta
Sotilaskengät, ilman nauloja	100 d
Kengät	75 d
Satula	500 d
Kiillotin, miekalle tai kypärälle	25 d
Subarmalis	75 d
Leather cuirass	250 d
Lorica squamata	875 d
Lorica hamata	1250 d / 2500 d
Lorica segmentata	3000 d
Scutum	125 d, 375 d maalattuna
Seax	50 d
Käsikirves	125 d
Keihäänkärki	100 d
Pugio	250 d
Spatha	1000 d
Falcata	1200 d
Komposiittivastakaarijousi	1000 d
Arcuballista	700 d
Manuballista	2000 d
Ruokatarvikkeet	Hinta
Sinimailasen siemenet	150 d / modius (8 litraa)
Ohra, ruis	60 d / modius
Pavut, herneet, linssit, suola, vehnä	100 d / modius
Pellavansiemenet	150 d / modius
Heinänsiemenet	30 d / modius
Hirssi	50 d / modius
Kaura	30 d / modius
Riisi, puhdistettu	200 d / modius
Lampaanliha	8 d / libra
Karitsanliha	12 d / libra
Makeanveden kalat	10 d / libra
Suolaisen veden kalat	25 d / libra
Kana	60 d / libra
Hanhi, lihottamaton Hanhi, viikunoilla lihotettu	100 d / libra 200 d / libra
Fasaani	250 d / libra
Sianliha	12 d / libra
Makkarat, laadusta riippuen	10-16 d / libra
Hiivaleipä, rieska, musta vuokaleipä	2 d
Vehnäleipä, mallaslimppu	5 d
Aleksandrianleipä, hunajaleipä	8 d
Juustotahko (80 libra)	150 d
Tiu munia	10 d
Kirnuvoi	8 d / libra
Kuivatut hedelmät	5-20 d / libra
Suolasilakat, kalasäilykkeet	5 d / libra
Viikon rautaisannokset	50 d
Asuminen, majoitus, ylöspito	Hinta
Kevyt ateria (keittoa, pala leipää)	5 d
Kunnollinen ateria (leipää, oliiviöljyä, kalapataa)	10 d
Tukeva ateria (sisältää lihaa)	15 d
Lattiamajoitus	1 d
Yhteismajoitus (ei salvattavaa ovea tai kaappeja)	3 d / yö
Vuode vaatteineen	10 d / yö
Yksityinen huone	25-50 d / yö
Kynttilä, uunivalkea	5 d, 6 d
Tallipaikka hevoselle	2 d
Lisäpalvelut: Kappa kauroja 2 d, sylillinen halkoja 1 d, kylpyvesi 1 d, vaatteiden pesetys 5 d, vaatteiden korjautus 20 d per vaate.
Ullakkohuone kerrostalosta Roomassa	40-80 d / kk
Yläkerroksen huone kerrostalosta Roomassa	120-200 d / kk
Keskiluokkainen kerrostaloasunto Roomassa	500-750 d / kk
Ensimmäisen kerroksen asunto Roomassa	1000-2000 d / kk
Kaupunkiasunto	200 000 d
Villa urbana	500 000 - 5m d
Villa rustica	2m-16m d
Latifundia	10m d
Juomat, öljyt, mausteet	Hinta / sextarius (0,5 l)
Gallialainen olut (cervesa), egyptiläinen vehnäolut	2-4 d
Huono pöytäviini (paljon sakkaa)	8 d
Roséviini, marunaviini	20 d
Mausteviini	24 d
Hehkuviini, kiehutettu	30 d
Vanhennettu viini	16-24 d
Amiene, Picene, Sabine, Tiburtine (ja muut valiolaadut)	30 d
Falernialainen viini	40 d
Oliiviöljy	24-40 d
Garum ja liquamen -kalakastikkeet	12-16 d
Etikka, viinietikka	6 d
Vaatteet	Hinta
Sotilaan yksinkertainen tunika	75 d
Afrikkalainen viitta	500 d
Dalmatica	2000 d
Huppuviitta, Laodikealainen	5000 d
Valkoinen silkki	12 000 d / libra
Purppurasilkki (saa käyttää vain keisarin luvalla)	150 000 d / libra
Kengät	60-120 d
Gallialaiset sandaalit	50-80 d
Palvelut	Hinta
Kylpylän sisäänpääsymaksu - Pesu, kaavinta - Hieronta, tunnilta - Täysi palvelu, sisältäen myös ilotytön	1 d 25 d 40 d 100 d