Aika ja avaruus

Linnunrata on mielettömän, mielettömän iso asia. Halkaisijaltaan 200 000 valovuotta (61 kiloparsekkia) pitkä ja 2 000 valovuotta paksu kiekko, jossa on arviolta 400 miljardia tähteä ja 10 biljoonaa planeettaa. Vain noin puolet siitä on tunnettu mitenkään kattavasti. Galaktinen Imperiumi kattaa tavalla tai toisella noin neljä viidesosaa tunnetusta avaruudesta. Loput Linnunradasta tiedetään vain teleskooppien välityksellä.

Ihmisten, tavaroiden ja informaation valoa nopeampi liikkuminen on mahdollista hyperavaruuden ansiosta. Normaali baryoninen aine joutuu noudattamaan yleisen suhteellisuusteorian lakeja, mutta hyperajon luoman nollakvanttikentän sisällä oleva aine konvertoituu vastaavaksi takyoniseksi massaksi, joka voi liikkua vain valoa nopeammin. Yksinkertaisten hyperavaruutta voi pitää normaaliavaruuden kanssa rinnakkaisena ulottuvuutena, jonka topografia on samansuuntainen.

Siirtyminen hyperavaruuteen vaatii tähtitieteellisiä määriä energiaa, joten vain suuret avaruusalukset pystyvät tekemään pitkiä hyperavaruushyppyjä. Matkustaminen hyperavaruudessa tapahtuu ennalta kartoitettuja ja laskettuja väyliä pitkin. Mitä paremmin tunnettu ja käytetympi reitti on, sitä nopeammin sitä pitkin pystyy hyppäämään. Galaktisen Imperiumin valta perustuu pitkälle käytetympien väylien hallintaan. Uusien väylien luominen on hyvin hidas ja monimutkainen prosessi.

Gravitaatio taivuttaa normaali- ja hyperavaruutta samalla lailla. Suuret massakeskittymät luovat hyperavaruuteen massavarjon, joka nopeasti nostaa hyperajon vaatimaa energiamäärää kohti ääretöntä. Massavarjoon joutuminen tarkoittaa putoamista pois hyperajosta ja mahdollista törmäystä normaaliavaruuden kohteeseen (tähteen, mustaan aukkoon, planeettaan). Hyperavaruushyppy voimakkaassa gravitaatiokentässä on mahdoton. Keinotekoisella gravitaatiokentällä voi estää aluksia pakenemasta hyperavaruuteen.

Matka-ajat hyperavaruudessa riippuvat hyperajon hyötysuhteesta ja väylätiedon tarkkuudesta. Galaksin suuria kauppateitä pitkin matka-ajat on laskettavissa tunneissa, sektoreiden sisällä päivissä, harvemmin matkustetuilla alueilla viikoissa tai jopa kuukausissa. Galaksin reuna-alueilla, jossa tähdet ovat harvemmassa, liikkuminen on nopeampaa kuin ytimessä, jossa tiheät massavarjot pakottavat tekemään paljon lyhyitä hyppyjä pitkien sijasta.

Hyperajoon siirtyminen tai sieltä putoaminen (kts. Holtzmann-vaikutus) tuottaa ns. Cronau-säteilyä, jonka voi havaita näkyvän spektrin alueella sinisenä välähdyksenä. Itse hyperajossa avaruus aluksen menosuunnassa näyttää valon punasiirtymän vuoksi siniseltä hohteelta ja vastakkaisessa suunnassa oranssilta. Kaikkinainen viestiliikenne hyperavaruuden ja normaaliavaruuden välillä on mahdotonta: vain gravitonit voivat olla vuorovaikutuksessa hyperavaruuden kanssa.

Kolme tähtienvälistä instituutiota hallitsee kaikkea liikennettä yleisillä väylillä: Rahtarien kilta, Kauppaliitto ja Imperial Transit Authority. Nämä ylläpitävät navigaatiotietokoneiden käyttämiä massiivisia, jatkuvasti päivittyviä tietokantoja, joihin on tallennettu kaikkien kappaleiden liikeradat ajassa ja avaruudessa. Nämä laskuttavat suunnattomia lisenssimaksuja oikeudesta käyttää väylätietoja ja voivat myös peruuttaa oikeudet halutessaan. Rikolliset käyttävät hakkeroituja lisenssejä.

Väyläluotaajat ovat droideja (ja hulluja pilotteja), jotka tekevät pimeitä hyppyjä vähän kerrallaan ja kartoittavat hyperavaruuden ja normaaliavaruuden vastaavuuksia. Tämä on hyvin hidasta ja vaarallista, mutta ainoa tunnettu tapa luoda uusia kulkuväyliä. Imperiumi on viimeisen 20 vuoden aikana onnistunut luomaan vain yhden uuden pääväylän, ns. Sanctuary Pipelinen Davenportista Endoriin. Väylän olemassaolo on vain armeijan tiedossa.

Valtavien etäisyyksien ja ajan suhteellisuuden vuoksi täysin samanaikainen tiedonvälitys koko galaksissa on mahdottomuus. Paikalliset yhteydet aurinkokuntien sisällä toimivat valon nopeudella suurella kaistanleveydellä. Valoa nopeampi viestiminen vaatii aliavaruuslähettimiä, jotka hyperaaltoreleiden välityksellä muodostavat yhteyden hyperavaruudessa tietoa siirtävien satelliittien välillä. Vaadittavan energiamäärän ja kaistanleveyden pienuuden vuoksi tällaiset suorat yhteydet on rajoitettu vain valtiollisille toimijoille. Yksityisille kuriiriposti on yhä nopein tapa välittää tietoa.

Tähtienvälinen HoloNet on internetin vastine galaksissa. Se on satojen tuhansien lokaalien verkkojen ja noodien muodostama kokonaisuus. Verkkojen julkinen osuus synkronoidaan hyperaaltoreleiden välityksellä säännöllisin väliajoin: Viestintäsatelliitti lataa kaiken informaation muistiinsa, hyppää hyperavaruuteen, ja palattuaan normaaliavaruuteen purkaa muistivarastonsa aurinkokunnan sisäiseen verkkoon. Imperiumin valtiollinen mediayhtiö Holonet News pystyy tällä lailla välittämään keskeiset uutiset ennemmin tai myöhemmin galaksin joka kolkkaan.

Galaktinen talousjärjestelmä pyörii myös hyperaaltoreleiden ympärillä. Imperiumin krediitti on hajautettu kryptovaluutta, jonka tukena ovat planetaaristen keskuspankkien palladium-, platina- ja iridiumvarat. InterGalactic Banking Clan käyttää suuren osan koko galaksin hyperaaltoreleiden kapasiteetista synkronoidakseen valuutan lohkoketjuja ja niiden laskemiseen tarvitaan useiden tähtien verran energiaa. Krediittejä voi siirtää tähtien välillä myös fyysisessä muodossa ("credit chips"). Vaihtoehtoisesti kauppiaiden on kuljetettava mukanaan suuria määriä harvinaisia jalometalleja puristetussa muodossa.

Aika on nopeudesta riippuvainen suure. Myös painovoima taivuttaa aikaa. Yhteinen galaktinen aika on siis mahdottomuus. Imperiumin laivastossa käytetään Coruscantin standardiaikaa. Avaruusalukset synkronoivat kellonsa aina jokaisen hyperavaruushypyn jälkeen hyperaaltoreleiden välityksellä. Kaikilla planeetoilla on oma kalenterinsa ja ajankulkunsa. Suurin osa Linnunradan tähdistä liikkuu universumiin nähden samalla nopeudella, jolloin ne ovat myös samassa aikaikkunassa, mutta myös poikkeuksia löytyy. Mustien aukkojen kaltaiset suuret painovoimakeskittymät taivuttavat aikaa huomattavasti.