Ihmiskunta

Ihmiskuntaan kuuluu 11 miljardia laillista eläjää ja tuntematon määrä laittomia. Väestönkasvu on pysähtynyt vuonna 2100. Ihminen on levittäytynyt kaikkialle aurinkokuntaan ja ottanut ensimmäiset hapuilevat askeleensa muiden lähitähtien valloittamiseksi. Ihmisten geneettinen muuntelu on jokapäiväistä.

Valoa nopeampi viestintä

Kvanttirele ('ansible') on suurten avaruusalusten ja tähtienvälisten viestintäsatelliittien musta laatikko. Lomittuneisiin hiukkaspareihin perustuva viestintälaite mahdollistaa lyhyiden viestien lähettämisen ja vastaanottamisen samanaikaisesti, sijainnista riippumatta.

Tähtienvälinen matkustaminen

Avaruuden kierouttamisen salaisuus on tarkoin varjeltu mysteeri. Suuret tähtialukset operoivat painovoimakuilujen tuolla puolen, räjäyttäen kokonaisten aurinkojen energioita kammioissaan. Vanhanaikaisetkin alukset saavuttavat ydinplasma työntövoimanaan 1 g:n kiihtyvyyden. Käytettyjen relativististen nopeuksien vuoksi matkat kestävät ulkomaailman silmissä vuosia tai vuosikymmeniä, mutta matkustajien näkökulmasta vain kuukausia. Matkustajat ovat yleensä pitkien avaruusmatkojen ajan talviunessa. Vain geneettisesti muunnellut Tähtilapset kykenevät luotsaamaan aluksia kieroutumassa.

Maanulkoinen elämä

Eläviä organismeja tai niiden fossiileja on löytynyt Marsista, Europasta ja Enkeladuksesta. Aurinkokunnan ulkopuolelta on löytynyt neljä elollista maailmaa: Alfa Centauri A I (Terranova), Gliese 581c (Poseidonia), Xi Ursae Majoris Ab Id (Kali-Yuga) ja Eta Boötis IIc (Aurore-Aurelia). Aurore-Aurelia on viides ja viimeisin elollisista maailmoista, kaukaisin kolkka jossa ihminen on koskaan käynyt. Terranovan alkukantainen elämä on antanut myöten ihmisten uudisasutukselle. Kali-Yugan elämä koostuu metallisista mikrobeista. Poseidonia on elävien fraktaalien asuttama protobioottinen valtameri. Ainoastaan vasta löytyneen Aurore-Aurelian elämä muistuttaa missään määrin Maata – ainakin päällisin puolin.

Kilpailu

Ensimmäisen Pirennen-Bettencourtin väyläluotainretkikunnan jälkeen Eta Boötis-järjestelmään on tehty kaksitoista avaruuslentoa, joista suurin osa automaattisia. Lento TAM14 on Auroren ensimmäinen systemaattinen eksobiologinen kartoitus ja sen on tarkoitus kestää vuoten 2311 asti. Tavoitteena on tehdä uhkarohkea 2 000 kilometrin vaellus perustukikohdasta seitsemän eri vyöhykkeen läpi ekvaattorilla sijaitsevalla Foibos-vuorelle. Haasteen on ottanut vastaan kaksi eri retkikuntaa: ESA:n kansainvälinen ryhmä ja Planetaarisen kehitysyhtymän kiinalais-amerikkalainen ryhmä. Maine, kunnia ja rikkaudet odottavat niitä, jotka saavat ensimmäisenä tietonsa julkistettua. Lisäksi kilpailusta kuvataan tosi-tv -sarja.