Abyssar – kylmä kuin helvetissä

ABYSSAR, HADES TERRA

Tornimaisia kivimuodostelmia Haadeksessa päiväntasaajan eteläpuolella.

Abyssar Base, luokan I avaruussatama

Camp Erebus, tieteellinen tutkimusasema

Camp Permafrost, automatisoitu kaivos

Abyssar on harmaanlikainen jääplaneetta Roodezand-järjestelmässä, Tau Verden alisektorissa yhden hypyn päässä Hegen Hubista. Se on tähtijärjestelmän ainoa elinkelpoinen maailma, joskaan vieraanvaraiseksi Abyssaria ei voi kutsua. Planeetan keskilämpötila on reippaasti pakkasen puolella eikä jatkolentojakaan ole. Päiväntasaajaa täplittää alijäähtyneestä vedestä koostuvat sulat vesialueet, muuten kaikki vesi on jäänä ja lumena.

Suurin ympärivuotisesti sula vesialue on Weddellin meri, jonka lämmittävä vaikutus näkyy länsirannan tavallista korkeampina lämpötiloina. Haadeksen anomaliana kutsutulla alueella kesälämpötilat saattavat parhaimmillaan nousta jopa +10 lämpöasteeseen. Korkein Abyssarissa koskaan mitattu lämpötila on +14 astetta (Camp Permafrost). Muuten päiväntasaajan rannikoiden keskilämpötila on noin –10 lämpöastetta. Muuta planeettaa peittää noin kaksi kilometriä paksu jääkerros. Jäätikkövyöhykkeellä lämpötila putoaa nopeasti. Napa-alueilla keskilämpötila on jo noin
–150 astetta. Roodezandin voimakkaat aurinkopurkaukset tuottavat koko planeetalle ympärivuotisesti näyttäviä revontulia.

Vaikka Abyssarissa ei olekaan pysyvää asutusta, Domorin kansankongressilla on siellä etuvartioasema, jonka nojalla se voi vaatia territoriaalioikeuksia järjestelmässä. Myös Pelia on kiinnostunut Roodezandista, jota se pitää historialliseen etupiiriinsä kuuluvana. Tähän asti yhteistyö kahden vallan välillä on toiminut kitkattomasti. Abyssarin avaruussatama on määritelty luokan I satamaksi, eli kaikkein alkeellisemmaksi. Laskeutumisalusta on sulatettua kiveä ja lennonjohto on yhden satelliitin ja automatisoidun lähestymismajakan varassa. Bunkkerimaisesta toimistorakennuksesta käsin hoidetaan paperityöt. Polttoainetta on saatavilla nestemäisen vedyn muodossa. Sen ja vesitankkauksen lisäksi Abyssarissa ei olekaan muita palveluita, mutta vierailijalle keitetään toki kahvit.

Etuvartioaseman pysyvä miehitys on 12 henkeä. Domorin yhteysalus tuo kolme kertaa vuodessa postia ja täydennyksiä. Muuten etuvartioasemalla käy vain satunnaisesti kevyitä rahtialuksia, jotka palvelevat planeetalla tehtävää tieteellistä tutkimustoimintaa ja aseman väen henkilökohtaisia tarpeita.

Hegemonian aikoina Abyssariin perustettiin automatisoitu mangaani- ja kyberiittikaivos, joka sai nimekseen Ikirouta. Mangaaniseoksilla on suuri sähkönjohtavuus ja ne kestävät hyvin korroosiota. Mangaania käytetään yleisesti avaruusaluksissa. Kyberiitti on taas aseteollisuudelle tärkeä mineraali. Droidikaivos on täysin automatisoitu ja toimii ilman ihmisen valvontaa. Domorin malmirahtarit hakevat kaivoksen tuotannon kerran vuodessa.

Avaruussataman ja Ikirouta-kaivoksen lisäksi Abyssarin ainoa pysyvä rakennelma on Camp Erebus, geologinen tutkimusasema lähellä Erebus-vuoria, jotka ovat myös planeetan korkein kohta. Abyssarin asuttamismahdollisuuksia on tutkittu vuosikymmenien ajan. Mikäli planeetalta löytyy merkittäviä mineraalivaroja, Erebus-vuorta on harkittu avaruushissin sijoituspaikaksi. Geologien ja xenobiologien lisäksi Abyssarissa on vieraillut arkeologeja tutkimassa planeetan monia huomiota herättäviä kivimuodostelmia. Jotkut muodostelmat saattavat olla ihmisen tekemiä turvapaikkoja ajalta ennen pimeitä vuosisatoja. On mahdollista, että Abyssar ei ole aina ollut yhtä kylmä kuin nykyään.

PLANEETTA

Klikkaamalla saat kartan suuremmaksi.

Lazarevin purppuramato on lihansyöjä

Bioluminisoivia "jääkukkia" Haadeksessa

Älyllisen olennon vai luonnon muovaama?

Abyssarin kotoperäinen elämä on syntynyt meren pohjassa ja saa energiaa kemosynteesin avulla epäorgaanisista yhdisteistä. Meret ovat täynnä purpurobakteereita, jotka antavat sille ominaisen violetin sävyn. Kaikki juomavesi on keitettävä, sillä purpurobakteerit voivat aiheuttaa ihmisille vakavan myrkytystilan.

Abyssarin meriin on kehittynyt monimutkaisia ekosysteemejä, jotka tunnetaan toistaiseksi huonosti. Suurimmat tunnetut elämänmuodot ovat Abyssarin jäämatoja, jotka voivat kasvaa syvissä vesissä jopa kaksikymmentämetrisiksi. Merissä elää myös myrkyllisten polyyppieläinten jättimäisiä yhdyskuntia.

Vaikka suurin osa Abyssarin elämästä onkin meressä, jotkut lajit ovat onnistuneet leviämään jäisille rannoille. Vulkaanisten "kuumien pisteiden" ympärillä kasvavat "jääkukat" eivät ole kasveja, vaan alkueläimiä. Ne saavat kaiken tarvitsemansa elinvoiman kemosynteesistä.

Kesäisin sulat alueet ja purojen rannat täyttyvät jäkälänkaltaisesta purppuranvärisestä korallista, joka elää symbioosissa purpurobakteereiden kanssa. Mikään planeetalta tavattava elämänmuoto ei ole ihmisravinnoksi kelpaava, joten Abyssarin asuttaminen vaatisi alkuvaiheessa suuria voimanponnistuksia kasvihuoneiden ja kalaviljelmien rakentamiseksi.

Abyssarin oudot kivimuodostelmat ovat tuottaneet tutkijoille päänvaivaa jo pitkään. Osa suorakulmaisista megaliiteista saattaa olla ennalta tuntemattomien geologisten prosessien tulosta, sillä niitä on havaittu myös meren pohjassa. Toisaalta jotkut kivimuodostelmat muistuttavat pimeiden vuosisatojen aikana Cronin mandaattihallinnon alueella rakennettuja vesisäiliöitä ja turvapaikkoja.

Mikäli rakennelmat palastuvat ihmisen tekemäksi, ne olisivat kaukaisimpia Hegemonian alueella tunnettuja alkuperäisten asuttajien jäänteitä.

TYÖNTEKIJÄT

Marko Boškovič, komentaja

Draga Boškovič, huolintavastaava

Milan Marič, lentäjä

Sandoval Khan, elektroniikkavastaava

Prince Bomba, varastomestari

Vierailija

Erik Mikkelsen, geologi

Mette Mikkelsen, arkeologi

Runa ja Egil Mikkelsen, lapsia