Taivaankappaleet

JOHDANTO

Planeetta on taivaankappale, joka on painovoimansa vaiktuksen vuoksi lähes pallon muotoinen, mutta on massaltaan niin pieni ettei se säteile omaa valoa. Sana tulee muinaiskreikan "vaeltajia" tarkoittavasta sanasta planētēs. Linnunradalla on noin 20 000 miljardia planeettaa, joista hieman yli puolet kiertää tähteä ja loput vaeltavat tähtienvälisen avaruuden pimeydessä. Elämää ylläpitäviä on tähän asti löydetty noin 50 000 – elollisen planeetan löytyminen sattumalta on epätodennäköisempää kuin voittaa loton päävoitto. Osa planeetoista kiertää myös suurempia planeettoja. Näitä on perinteisesti kutsuttu koostaan huolimatta kuiksi. Planeettoja pienemmät, epäsäännöllliset taivaankappaleet ovat kuita, asteroideja ja komeettoja.

Planeettojen luokitteluperiaatteita on useita. Coruscantin keisarillisen yliopiston virallinen luokitus jakaa planeetat lämpötilan, kaasukehän, massan ja koostumuksen mukaan 2401 eri tyyppiin. Paljon käyttökelpoisempi, mutta vastaavasti karkeampi luokittelu on Navigaattorien Killan virallinen planetografinen indeksi, jossa on kolmekymmentä erilaista planeetaa.


Hyperavaruushypyssä aika-avaruutta kaareutetaan sellaisen polun avaamiseksi, jota pitkin voi matkustaa näennäisesti valoa nopeammin. Tämä ei onnistu planeettojen aiheuttamassa painovoimakentässä. Suotuisia paikkoja hypyille ovat mm. Lagrangen pisteet, joissa toisiaan kiertävien massapisteiden vetovoimat sekä keskipakoisvoima kumoavat toisensa.
 

NAVIGAATTORIEN KILLAN PLANEETTOJEN LUOKITTELU
KUVA NIMI SELITYS ESIMERKKI
TÄHDEN JA PLANEETAN VÄLIMUODOT

BROWN DWARF
(Ruskea kääpiö)

Ruskea kääpiö on kaikkein suurin planeetta, massaltaan ja ominaisuuksiltaan tähden ja planeetan väliltä. Sen massa (13–80 jupiteria – vertailun vuoksi Auringon massa on 1047 jupiteria) ei riitä tavallisen vetyfuusion ylläpitämiseen, mutta on tarpeeksi massiivinen fuusioidakseen deuteriumia (vedyn isotooppi). Paljain silmin ruskeat kääpiöt näyttävät punertavan violeteilta. Näkyvän valon sijaan ne säteilevät lähinnä lämpöä infrapunaisella aallonpituudella.

 

Mnemosyne,
Luhman 16

BROWN SUB-DWARF
(Ruskea alikääpiö)

GAS SUPERGIANT
(Ylijättiläinen)

Ruskea alikääpiö on hieman alle 13 jupiterin massainen kaasuplaneetta, joka on liian pieni fuusioidakseen deuteriumia. Tästä huolimatta se säteilee melko runsaasti lämpöä. Joidenkin ruskeiden alikääpiöiden kaasukehä on huomattavan metaanipitoinen. Coruscantin keisarillisen yliopiston astrografinen laitos katsoo että "ruskea alikääpiö" on jättiläisplaneetasta harhaanjohtava ja loukkaava käsite, ja suosii sen sijaan termiä "ylijättiläinen".

Titonus
JÄTTILÄISPLANEETAT

GAS GIANT
(Kaasujättiläinen)

Kaasujättiläinen on suurikokoinen planeetta, joka koostuu etupäässä vedystä ja heliumista. Sen ulommat kerrokset ovat kaasumaisia. Sisempänä on nestemäistä metallista vetyä, kiveä sekä rautaa. Kaasujättiläisten massa vaihtelee 0,2 – 12 jupiterin välillä. Kaasujättiläisillä on tyypillisesti paljon kuita, joskus myös renkaat. Kaasujättiläisiä hyödynnetään lähinnä fuusiovoimaloissa polttoaineena käytettävän helium-3:n ja muiden tärkeiden kaasujen kuten xenonin ja argonin korjuuseen niiden kaasukehästä.

Jupiter, Saturnus, Pyroeis, Ursa, Hesperus

HOT GIANT
(Kuuma kaasujättiläinen)

Kuuma jättiläinen on kaasujättiläinen, jotka kiertää erittäin lähellä (kiertoaika alle 10 päivää) omaa tähteään. Kuumat jättiläiset ovat melkein aina vuorovesilukittuneita ja kääntävät saman puolen kohti tähteä. Tämä johtaa äärimmäisen voimakkaisiin virtauksiin ja lämpötilaeroihin planeetan kaasukehässä. Päiväpuolen lämpötila voi olla jopa 2000 astetta. Kuumilla jättiläisillä ei ole kuita.

Phaeton, Oculus

ULTRAHOT GAS GIANT
(Ultrakuuma kaasujättiläinen)

Ultrakuumalla kaasujättiläisellä pintalämpötila ylittää 2100 astetta, jolloin silikaatit ja rauta höyrystyvät ja nousevat yläilmakehään. Voimakkaat tuulet vievät kaasukehän rautapilvet planeetan kylmälle puolelle, jossa nestemäiseksi muuttuva sula rauta sataa takaisin alas.

WASP-76b

AMMONIA GAS GIANT
(Ammoniakki-kaasujättiläinen)

Kaasujättiläinen, joka kiertää tarpeeksi kaukaisella radalla tai hyvin himmeää tähteä, voi jäähtyä alle 150 lämpöasteen (–120 C°), jolloin sen ulkonäköä hallitsevat ammoniakista koostuvat pilvet. Tällaiset ammoniakki-kaasujättiläiset ovat melko arvottomia. Vaurailla alueilla niistä saatetaan korjatata ammoniakkia polttoaineeksi ja lannotteiden valmistukseen, mutta korjaamiskustannukset ovat usein korkeammat kuin ammoniakin hinta.

Eos

ICE GIANT
(Jääjättiläinen)

Jääjättiläinen on jättiläisplaneetta, joka koostuu etupäässä vetyä ja heliumia raskaammista alkuaineista, kuten hapesta, hiilestä, typestä ja rikistä. Vedystä koostuva kaasukehä muodostaa vain kuoren sen pinnalla. Loput planeetasta on nestemäistä, jäähtynyttä tai superkriittistä ammoniakkia, metaania, vettä ja muita yhdisteitä.

Neptunus, Uranus
SUURET PLANEETAT

GAS DWARF
(Kaasukääpiö)

Kaasukääpiö on planeetta, joka on kooltaan maan ja Neptunuksen väliltä, mutta jolla on silti kaasuplaneetoille ominainen vedystä ja heliumista koostuva paksu kaasukehä. Syvemmällä on vedestä ja ammoniakista koostuva meri ja kivinen ydin. Kaasukääpiöt ovat taloudellisesti hyödyttömiä.

  

HYCEAN WORLD
(Hyseaaninen maailma)

Hyseaaninen planeetta on kokonaan valtameren peitossa ja sitä ympäröi vetypitoinen kaasukehä. Valtameri voi olla jopa 500 kilometriä syvä. Hyseaaneja tavataan erityisesti punaisten kääpiötähtien ympäriltä. Ne ovat ovat Maata 2–10 kertaa suurempia ja lämpimiä. Pintalämpötila voi olla jopa 150 C° ja ilmanpaine 10 kertaa korkeampi. Monilla hyseaaneilla esiintyy merenalaista elämää. Hycean on sulautuma sanoista hydrogen + ocean.

Solaris, Mushtarii

SUPER-TELLURIC WORLD
(Supermaa)

Maankaltaista, silikaateista ja kivestä koostuvaa mutta massaltaan 5–10 maan kokoista planeettaa kutsutaan supermaaksi. Niiden painovoima on tyypillisesti liian korkea, jotta ihminen voisi toimia mukavasti planeetan pinnalla. Korkea painovoima nostaa myös rakennus- ja hyödyntämiskustannuksia niin, että supermaita pidetään usein taloudellisesti kelvottomina.

 
KESKIKOKOISET PLANEETAT

AMMONIA WORLD
(Ammoniakkimaailma)

Ammoniakkimaailma on kylmä (–115 C°) planeetta, jonka pintaa peittää nestemäisestä ammoniakista koostuvat järvet ja meret, ja jonka typestä ja hapesta koostuvassa kaasukehässä on ammoniakkipilviä. Ammoniakkia myös sataa maahan joko nesteenä tai lumena. Ammoniakkimaailma soveltuu piipohjaiselle elämälle, joka käyttää ammoniakkia veden sijaan pääasiallisena liuottimena. Piipohjainen elämä on hiilipohjaiseen verrattuna kuitenkin hyvin harvinaista.

  

BARREN WORLD
(Karu maailma)

Karu maailma on kiviplaneetta, jolla on vähän tai ei lainkaan vettä ja jonka kaasukehä on hyvin ohut tai olematon. Korkean ultraviolettisäteilyn vuoksi planeetoilla on harvoin asutusta. Siirtokunnat on tavallisesti kaivettu pinnan alle. Joillakin paljailla maailmoilla on esiintyy pieniä määriä harvinaisia metalleja, jotka houkuttavat yksittäisiä mainareita. Ultraviolettisäteilyn pommittama pintapöly saattaa sisältää fuusiovoimaloissa polttoaineena käytettyä helium-3 -isotooppia.

Mars, Taarid, Mesonyx

CARBON WORLD
(Hiilimaailma)

Hiilimaailma on planeetta, jolla on enemmän hiiltä kuin happea. Hiili on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine vedyn, heliumin ja hapen jälkeen. Hiilimaailman sulaa ydintä ympäröi grafiitista koostuva vaippa, jonka alimmat kerrokset puristuvat timantiksi. Pinnalla virtaa nestemäisiä hiilivetyjä kuten tervaa, öljyä ja metaania. Hiilimaailmoissa ei voi esiintyä lainkaan vettä. Tulivuorenpurkaukset sylkevät pinnalle nyrkinkokoisia timantteja, jotka houkuttelevat satunnaisia mainareita.

55 Cancri e

CHLORINE WORLD (Kloorimaailma)

Kloorimaailma on kylmä (–80 C°) planeetta, jonka pintaa peittää kloorivetyhaposta koostuvat järvet ja meret. Se näyttää avaruudesta katsottuna vaaleanvihertävältä. Pinnalla on tyypillisesti sumua ja suolahapposateita. Kaasukehä koostuu etupäässä typestä, hapesta ja kloorista. Kloorimaailmat ovat Linnunradan happamimpia planeettoja, liian hapokkaita muulle kuin kaikkein eksoottisimmalle elämälle.

  

CHTHONIAN WORLD
(Ktooninen maailma)

Jos kuuma kaasujättiläinen päätyy liian lähelle tähteä, tähti voi riistää kaasujättiläiseltä kokonaan vedystä ja heliumista koostuvan kaasukehän, jättäen jäljelle ainoastaan metallisen ytimen. Ktooninen maailma on maata 2–4 kertaa suurempi mutta massaltaan 30–100 kertaa massiivisempi. Äärimmäinen lämpötila ja korkea painovoima tekee ktoonisten maailmojen taloudellisesta hyödyntämisestä kallista korkeasta metallipitoisuudesta huolimatta.

Gliese 436b, TOI 849 b

DESERT WORLD
(Aavikkomaailma)

Aavikkomaailma on maankaltainen planeetta, jolla on hyvin vähän nestemäistä vettä. Keskimääräinen sademäärä on vain noin 15 mm vuodessa. Vettä esiintyy korkeiden lämpötilaerojen vuoksi etupäässä sumuna. Kasvillisuus on sitkeää ja vähäistä. Ihmisasutuksille välttämättömät kosteusviljelijät keräävät kondensoituvaa vettä. Llämpötila saattaa vaihdella vuorokaudessa yli sata astetta.

Arrakis, Tatooine, Geonosis, Jakku

SHATTERED WORLD (Pirstoutunut maailma)

Pirstoutunut maailma on tuhoutunut toisen taivaankappaleen, kuten kuun tai suuren asteroidin iskusta, tai superaseen vaikutuksesta. Planeettojen tuhoutumista tutkivaa tieteenalaa kutsutaan nekroplanetologiaksi. Pirstoutunutta maailmaa ympäröi pölystä, kivistä ja muista planeetanpirstaleista koostuva pilvi tai rengas (debris field).

Theia

TELLURIC WORLD
(Telluurinen maailma)

Telluurinen maailma on 0,5 – 1,5 kertaa maan massainen, elämänvyöhykkeellä sijaitseva kiviplaneetta, joilla on nestemäistä vettä, vaihtelevat vuodenajat, napajäätiköt ja leuto ilmasto (noin 15 C°). Nestemäisen veden osuus planeetan pinnasta vaihtelee 20–80 % välillä. Telluuriset maailmat ovat erittäin suotuisia ihmisenkaltaiselle elämälle. Maankaltaiset maailmat ovat myös suhteellisen yleisiä. Koko Linnunradalla on yli 10 000 asuttua maankaltaista maailmaa.

Maa, Alderaan, Chandrila, Aldhani, Jaminere, Domor, Cadinth, jne.

OCEAN WORLD
(Merimaailma)

Merimaailma on maankaltainen planeetta, jota peittää lähes kokonaisuudessaan nestemäisestä vedestä koostuva valtameri. Erotuksena telluurisista maailmoista, joiden valtameren keskisyvyys on vain muutamia kilometrejä, merimaailman valtameri voi olla jopa sata kilometriä syvä. Meri tasaa voimakkaasti lämpötiloja, joten merimaailmalla on yleensä tasaisen lämmin ilmasto. Useilla merimaailmoilla on elämää.

Old Tion, Shora, Castilon, Kamino, Manaan, Mon Cala, Nibtun, Dorado

ECUMENOPOLIS (Ekumenopolis)

Ekumenopolis on planeetta joka on urbanisoitunut niin pitkälle, että rakennettu kaupunkiympäristö muodostaa yhtäjaksoisen peitteen planeetan pinnalla. Alkuperäisen elonkehän puuttuminen tekisi ekumenopoliksesta nopeasti elinkelvottoman ilman planeetan vesivarojen ja ilmakehän teknistä kontrollointia. Ekumenopolikset kuluttavat tähtitieteellisiä määriä energiaa ja luonnonvaroja – esimerkiksi Coruscantin ruokkimiseen tarvitaan 20 maatalousmaailmaa. Yhteiskunnan romahtaessa myös ekumenopolikset tuhoutuvat nopeasti (esim. Raxus Prime).

Trantor, Coruscant, Koros Major, Nar Shaddaa, Eufornis Major, Giedi Prime, Humbarine

EYEBALL WORLD
(Vuorovesilukkiutunut maailma)

Vuorovesilukkiutunut maailma on maankaltainen planeetta, jonka kiertoaika keskuskappaleen ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri ovat yhtä suuret. 1:1 vuorovesilukkiutunut planeetta kääntää aina saman puolen tähteään kohti. Sen pimeä puoli on pysyvästi jäässä ja valoisa puoli polttavan kuuma. Vesi voi yleensä esiintyä nestemäisenä ainoastaan planeetan ympäri kulkevalla lieriömäisellä merellä. Jos vuorovesilukkiutuneella maailmalla on paksu ilmakehä, se tasaa äärimmäisiä lämpötilaeroja puoliskojen välillä. Planeetoilla esiintyy erittäin voimakkaita myrskyjä.

Trappist-1a, Trappist-1b, Zuhra

ARBOREAL WORLD
(Metsämaailma)

Metsämaailma on maankaltainen planeetta, jolla on paksu ilmakehä ja runsaasti orgaanisia yhdisteitä. Ilmakehä koostuu etupäässä typestä, hapesta, hiilidioksidista ja metaanista. Hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeita. Paksu ilmakehä yhdessä kasvihuonekaasujen kanssa on tasannut planeetan lämpötilan niin, että koko maailmassa on vain yksi ilmasto. Klorofyllin ansiosta metsämaailmat näyttävät yleensä vihreiltä, mutta oransseja tähtiä kiertävien maailmojen kasvillisuus on rusehtavanpunaista ja punaisia tähtiä kiertävien metsämaailmojen kasvillisuus on mustaa.

Endor, Dagobah, Kashyyyk

FROZEN WORLD
(Jäämaailma)

Jäämaailma on maankaltainen planeetta, jonka kaikki pintavesi on jäässä. Jäämaailman keskilämpötila on alle –13 C°, mikäli se koostuu pääasiassa vedestä, –93 C° jos hiilidioksidista. Jäämaailman jääkuoren alla voi olla nestemäinen valtameri, joka kykenee ylläpitämään kemosynteesiin perustuvaa elämää.

Ganymedes, Europa, Triton, Hoth, Abyssar, Alialith, Leda, Styx

METAL WORLD
(Metallimaailma)

Metallimaailma koostuu pelkästään rautaa ja raskaampia metalleja sisältävästä ytimestä ilman kivistä vaippaa. Metallimaailmat ovat tiiviimpiä ja pienempiä kuin muut samanmassaiset planeetat. Joillakin metallimaailmoilla esiintyy myös laajoja timanttikenttiä. Metallimaailmat ovat tähtienvälisten kaivosyhtiöiden jatkuvan huomion ja keskinäisen kilpailun kohteena.

Merkurius

MAGMA WORLD
(Laavamaailma)

Laavamaailma on tektonisesti ja vulkaanisesti aktiivinen maankaltainen planeetta, joka pinta on suurelta osin sulaa laavaa. Laavamaailman sisäinen kuumuus voi johtua läheisen suuren kappaleen painovoimasta, äskettäin tapahtuneesta törmäyksestä tai tähden voimakkaasta säteilystä. Laavamaailmoissa esiintyy pinnalla usein harvinaisia raskasmetalleja ja muita raskaita alkuaineita, jotka kiinnostavat tähtienvälisiä kaivosyhtiöitä. Hyödyntämistä vaikeuttaa korkea pintalämpötila (jopa 1300 C°).

Io, Mustafar, Janssen, Kepler-10b

METHANE WORLD
(Metaanimaailma)

Metaanimaailma on erittäin kylmä (keskilämpötila –179 C°) planeetta, jonka pinnalla on nestemäisestä metaanista koostuvia järviä ja valtameriä. Avaruudesta katsottuna metaanimaailma näyttää sinivihreältä, koska metaani absorboi valon punaisia aallonpituuksia ja heijastaa sinisiä. Ilmakehä on hämyinen, koska säteily hajottaa metaanimolekyylejä ja muodostaa niistä muita hiilivetyjä, kuten etaania, asetyleeniä ja propaania. Tupakointia ei suositella.

Titan

GARDEN WORLD
(Puutarhamaailma)

Puutarhamaailma on telluurinen planeetta, jonka olosuhteet ovat poikkeuksellisen suotuiset monimuotoiselle elämälle. Niitä esiintyy vain K-tyypin oranssien tähtien ympärillä. Nämä tähdet ovat stabiileja, pitkäikäisiä, ja säteilevät vähemmän vaarallista ultraviolettisäteilyä. Puutarhamaailmat ovat 1–2 maan massaisia, niillä on paksumpi ilmakehä ja happipitoisempi ilmakehä, minkä ansiosta keskilämpötila on miellyttävän lämmin (25 C°).

Lianna, Felicia

SULFUR WORLD
(Rikkimaailma)

Rikkimaailman yleisin alkuaine on rikki, joka esiintyy rikkihappojärvinä planeetan pinnalla. Planeetan keskilämpötila on melko kuuma (66 C°). Rikkimaailman ilmakehä koostuu etupäässä typestä, hiilidioksidista, hapesta ja rikkidioksidista. Rikkimaailmat näyttävät avaruudesta katsottuna kellertäviltä.

  
PIENET PLANEETAT

DWARF PLANET (Kääpiöplaneetta)

Kääpiöplaneetta on pieni, kivestä ja jäästä koostuva taivaankappale. Niitä esiintyy erityisesti aurinkokuntien ulkoreunoilla. Pinta on tyypillisesti kiveä, metaanijäätä, typpeä ja jäätynyttä häkää. Kääpiöplaneetta on riittävän suuri, että sen oma painovoima riittää muokkaamaan kappaleen suunnilleen pallonmuotoiseksi. Toisin kuin muiden planeettojen tapauksessa, niiden kiertoratojen liepeillä voi liikkua muitakin merkittävän kokoisia kappaleita.

Pluto, Eris, Ceres, Quaoar, Orcus

PLANETESIMAL
(Planetesimaali)

Planetesimaali on syntynyt alkutähteä ympäröineessä esiplanetaarisessa kiekossa tiivistymällä kaasusta ja pölystä. Nämä planeettojen alkiot ovat pienimmillään läpimitaltaan noin 1 km, suurimmillaan 1000 km. Moniin aurinkokuntiin on jäänyt alkujaoilta planetesimaaleja, joista on muodostunut komeettoja ja pikkuplaneettoja järjestelmän ulkoreunoille.